Suurin osa päivästä mennyt tänään koneella fotojen parissa.
3.5 vuoden Pietariaikaan mahtuu käsittämättömän monta tuhatta otosta.
Kaikkea elettyä, koettua, tapahtunutta, nähtyä, ei voi
muistaa. Eikä tietenkään ole aina tarviskaan. Itse olen niin
orientoitunut katsomaan vain tätä hetkeä ja tulevaa, että ihan haikeus
iski. Pojat kasvaa. Elämä menee eteenpäin. Onneksi kamera ollut lähes
aina mukana. Valtava kiitollisuus valokuvia kohtaan dokumentoimisen
välineenä.
Ottakaa, otattakaa, ihmiset kuvia, vaikka kuinka tuntuu, että joudutte kohteena ollessa astumaan epämukavuusalueelle! Muistoja, muistoja, muistoja <3 !
Ottakaa, otattakaa, ihmiset kuvia, vaikka kuinka tuntuu, että joudutte kohteena ollessa astumaan epämukavuusalueelle! Muistoja, muistoja, muistoja <3 !
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti